Faskiat vaikuttavat kehomme liikkuvuuteen, vetreään olotilaamme sekä ehkäisevät kiputuloja ja vammoja. Lue tästä blogista, mitä faskiat ovat, kuinka pidämme itsemme vetreinä ja mitä faskia lihaskalvokäsittely tarkoittaa.
Faskioiden eli lihaskalvojen ansiosta ihminen on joustava ja vetreä. Kun lihaskalvomme toimivat hyvin, ehkäisee se erilaisia rasitusvammoja ja kiputiloja. Erityisesti istumatyö ja pitkään jatkuvat staattiset asennot heikentävät faskioiden toimivuutta, mikä aiheuttaa kiputiloja ja kireyksiä kehoomme. Sekä liikkumaton elämäntapa että liika rasitus ovat uhka faskioidemme ihanteelliselle toiminnalle.
MITÄ FASKIAT ELI LIHASKALVOT OVAT?
Faskiat eli lihaskalvot ympäröivät kehomme eri osia, kuten lihaksia, luita, jänteitä ja niveliä kuin suojapuku. Faskioista voidaan puhua myös termillä sidekudoskalvot. Ne sitovat yhteen lihaksia ja lihasryhmiä, verisuonia ja hermostoja muodostaen laajan kolmiulotteisen lihaskalvojärjestelmän.
Yhtenäisen faskiaketjun vuoksi kehossamme moni asia vaikuttaa toisiinsa, eikä kipu ole aina siellä, missä itse ongelma sijaitsee. Esimerkiksi jalkapohjat ovat osa takaketjua, joka jatkuu pohkeiden ja takareisien kautta selkään ja aina kallon rajaan saakka. Tämän vuoksi voitkin saada jalkapohjia hieromalla lisää joustavuutta takareisiin.
Lihaskalvojen päätehtävänä on suojata ja tukea kehon kudoksia ja rakenteita, sekä toimia joustavina liike-energian välittäjinä. Faskioissa on runsaasti myös tuntohermopäätteitä, ja ne lähettävät keskushermostollemme viestiä kehomme tilasta.
FASKIOIDEN TOIMINNAN HÄIRIINTYMISEEN VAIKUTTAVAT MONET TEKIJÄT
Vähäinen liike, erilaiset vammat sekä kehon epätasapaino saavat aikaan muutoksia ja kireyttä faskioissa. Lisäksi esimerkiksi stressi, kiire ja pinnallinen hengitystapa aiheuttavat usein ylimääräistä työtä apuhengityslihaksille ja saavat ylävartalon faskiat toimimaan heikosti.
Erityisesti liikkumattomuus on faskioiden normaalille toiminnalle haitaksi. Kun emme liiku, alkavat lihaskalvot kärsiä hapen ja verenkierron puutteesta, eikä elimistön aineenvaihdunta toimi tällöin kunnolla. Liikkumattomuus myös kuivattaa ja jäykistää sidekudoksen.
Lihaskalvojen välissä kulkevan nesteen tehtävänä on pitää kalvorakenne joustavana. Mikäli lihaskalvojen aineenvaihdunta häiriintyy, alkavat kalvot kiristyä toisiaan vasten ja kalvorakenne menettää joustavuutensa. Tämä aiheuttaa meille kipua ja onkin usein lihaskireyden ja jumien takana.
Toisinaan faskiakudoksiin voi syntyä vaurioita myös esimerkiksi kaatumisen, nyrjähdyksen tai haavojen myötä. Niistä toipumiseen voidaan tarvita kuntouttavia toimia. Mikäli epäilet kipujen ja kireyksien johtuvan faskioista, suosittelemme, että varaat ajan fysioterapeutillemme.
MITÄ OIREITA KIREÄT FASKIAT AIHEUTTAVAT?
Faskioiden heikko toiminta johtaa monin eri keinoin kiputiloihin, huonoon liikkuvuuteen ja voi tuntua myös kireänä tai vetämättömänä olona. Yleisimmät kireistä faskioista johtuvat oireet ovat kehon jumit ja kiputilat. Esimerkiksi ylävartalon faskioiden heikko aineenvaihdunta aiheuttaa helposti pää- ja hartiakipuja.
Faskiat ovat tärkeitä myös asennon ylläpitämisen sekä lihasten aktivoitumisen kannalta. Mikäli faskiat eivät toimi kunnolla, voi keho kompensoida tilannetta aktivoimalla lihaksia väärin. Pitkään jatkuneet virheelliset toimintatavat tai huono ryhti saa osan faskiarakenteista venymään liikaa ja toisen osan puolestaan kiristymään liian lyhyeksi. Keho sietää huonosti kudosten jatkuvaa ylivenymistä ja alkaa oirehtia erilaisin kivuin eri puolilla kehoa.
Kireät faskiat lisäävät riskiä myös urheiluvammoihin. Faskioiden toiminnan häiriöt tulevat esiin heikentyneenä liikkuvuutena, jolloin koordinaatio heikkenee ja kestävyys vähenee. Myös lihakset muuttuvat heikommiksi, sillä kehon jännitystila tuntuu kehossa energian puutteena.
MITEN LIHASKALVOJEN TOIMINTAA VOI EDISTÄÄ KOTONA?
Faskioiden normaalia toimintaa voi ylläpitää ja parantaa jo kotona monin eri keinoin. Ihmisillä on luonnollinen tarve venytellä pitkän paikallaanolon jälkeen. Kun kuuntelet tätä tarvetta, pidät päivittäisen venyttelyn ja liikkumisen avulla faskiakudokset joustavina ja kimmoisina. Liikunta osana päivittäistä arkea onkin tärkein keino pitää lihaskalvot vetreinä.
Salaisuus on siinä, että kun lihaskalvot nesteytyvät ja irtoavat viereisen kalvon pinnasta, se lisää liikkuvuutta, aineenvaihduntaa ja myös kivut katoavat. Hyviä liikkeitä kotona tehtäväksi ovatkin erilaiset selkärangan ja hartioiden kiertoliikkeet sekä pumppaavat ja dynaamiset liikkeet, kuten käsien eteen- ja taaksepäin vieminen vuorotellen.
Mikäli faskioiden toiminta on häiriintynyt, saat hyvät kotihoito-ohjeet fysioterapeutiltasi. Kotihoidoksi suositellaan esimerkiksi ohjeiden mukaista venyttelyä ja jumppaa. Myös erilaiset faskian teippaukset, liu’utukset sekä faskiajumpat faskiapallolla tai putkirullaus ovat mahdollisia.
MITÄ ON FASKIA LIHASKALVOKÄSITTELY?
Joskus päivittäinen liike ei riitä vaan on hyvä hakeutua fysioterapeutin faskia lihaskalvokäsittelyyn. Erityisesti jos tilanne menee pahaksi, syntyy faskioihin faskialukko, jonka aukaisuun saatat tarvita fysioterapeutin tarjoamaan lihaskalvojen manuaalista käsittelyä ja hierontaa. Faskialukolla tarkoitetaan kiputiloja aiheuttavaa jumittumien keskittymää.
Faskia lihaskalvokäsittelyllä tarkoitetaan tekniikkaa, jolla venytetään lihaskalvoja parantaen samalla niiden aineenvaihduntaa. Kyseessä on täsmähieronta juuri lihaskalvoille, mutta Faskiakäsittely voidaan yhdistää myös perinteiseen hierontaa.
Lihaskalvokäsittely hoitaa muun muassa niska-hartiaseudun, selän alueen, pohkeiden, reisien ja säären etuosan kireyksiä. Joskus hoidettava alue saattaa sijaita melko kaukana oireilevasta alueesta, joten faskioiden omahoitokin on syytä aloittaa fysioterapeutin luota, joka osaa katsoa, mikä hoidettava alue oikeasti on.
Käsittelyn tavoitteena on poistaa leposärkyä tai kuormituksessa esiintyvää kipua sekä edistää lihaskalvon normaalia toimintaa.
Erityisen hyvin faskiakäsittely sopii parantamaan liikkuvuutta ja ryhtiä, sillä se lievittää erilaisia kiputiloja ja lihasten jännityksiä sekä lisää rangan ja nivelten liikkuvuutta.
Lue lisää:
VARAA AIKA
Edellinen uutinen:
>> Vaivaako purentalihasten jumit jatkuvasti? 5 vinkkiä rennompaan ja kivuttomampaan arkeen