Iskias vai muu alaselkäkipu – näin tunnistat iskiasoireet
Alaselkäkivut ovat erityisesti työikäisillä varsin yleisiä, mutta kaikki alaselkäkipu ei ole iskiasoiretta. Mistä sitten tunnistaa onko sinulla iskias, mikä menee itsestään ohi ja milloin kannattaa hakeutua hoitoon?
Iskias on yksi ikävimmistä selkävaivoista, sillä kipu voi olla todella voimakas ja ärhäkkä. Useimmat kuvaavat sitä kuin sähköiskuksi tai vähintään huomaavat kivun säteilevän pakarasta alaraajoihin, jopa varpaisiin saakka.
Vaikka iskias voi olla todella ikävä, ehkä jopa pelottava, paranee se suurimmalla osalla ihmisistä ilman leikkausta – ja toipumista nopeammin voi tehostaa fysioterapeutin laatimalla oikeanlaisella harjoittelulla.
Vaivoja ei kuitenkaan kannata vähätellä, vaan tutkia, ennaltaehkäistä ja korjata. Erityisesti jos selkäkipu pitkittyy ja haittaa arkeasi, on hyvä löytää kipujen syy ja siihen oikea hoito.
Mikäli voimakkaisiin selkäkipuihin / iskiasoireisiin liittyy esimerkiksi yleiskunnon heikentymistä ja kuumeilu, pidätyskyvyn menetys, alaraajan voimattomuus tai erittäin hankala ja voimakas kipu (myös voimakas alavatsakipu), joka ei helpota missään asennossa, hakeuduthan lääkärin vastaanotolle.
Mistä iskias johtuu?
Iskiashermo on kehon suurin hermo. Iskias on nimitys oireelle, jossa iskiashermo tai jokin sen hermojuurista ärtyy tai joutuu puristuksiin. Iskias paranee yleensä hyvin, ja harvoissa tapauksissa (vähemmän kuin 1/10) turvaudutaan leikkaushoitoon.
Iskiasoireen taustalla voi olla useita erilaisia syitä, mutta yleisin syy on välilevyn pullistuma.
Välilevy sijaitsee selkärangan nikamien välissä. Jos välilevyyn liittyvä muutos ärsyttää tai painaa hermojuurta, seurauksena voi olla jalkaan säteilevää kipua, puutumista tai muita hermo-oireita.
Tyypillinen iskiasoire voikin tuntua alaselän lisäksi pakarassa, reidessä, sääressä tai jopa jalkaterässä asti. Kipu voi olla terävää, polttavaa, sähköiskumaista tai viiltävää. Joillakin oireeseen liittyy myös puutumista, pistelyä tai lihasvoiman heikkenemistä.
Oireet siis vaihtelevat yksilöittäin – joillakin pääasiallinen oire voi olla pakarakipu, reiden kipu tai sääreen asti säteilevä oire. Tämän vuoksi esimerkiksi pelkkä pakarakipu ei automaattisesti tarkoita iskiasoiretta. Pakaran alueella on paljon lihaksia ja muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa paikallista kipua.
Yksi henkilö voi esimerkiksi kertoa, että pakarassa on jatkuva ”solmu”, joka aristaa istuessa. Toinen taas kuvailee, että alaselästä lähtee sähköiskun kaltainen kipu, joka kulkee jalkaa pitkin alaspäin. Vaikka molemmat oireet voivat tuntua pakaran alueella, niiden taustalla voi olla täysin erilainen syy.
Voiko iskias mennä ohi itsestään?
Vaikka iskias voikin olla kivulias vaiva, se on useimmiten hyvälaatuinen eli paranee itsestään ajan myötä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kivun kanssa pitäisi vain jäädä odottamaan.
Akuutissa vaiheessa tärkeää on yleensä välttää sekä täydellistä liikkumattomuutta että oireita selvästi pahentavaa ylikuormitusta. Kevyt liikkuminen voi olla monelle hyödyllistä, mutta sopiva määrä riippuu oireesta.
Esimerkiksi täysin vuodelevossa pysyminen useiden päivien ajan voi lisätä jäykkyyttä ja tehdä liikkeelle lähtemisestä entistä hankalampaa. Toisaalta voimakkaan kivun läpi harjoittelu ei myöskään yleensä ole järkevää.
Sopiva ratkaisu löytyy usein oireita seuraamalla.
Jos kävely tuntuu hyvältä eikä pahenna oireita merkittävästi, lyhyet kävelyt voivat olla osa palautumista. Jos jokin liike puolestaan lisää voimakkaasti jalkaan säteilevää kipua, sitä ei välttämättä kannata toistaa väkisin.
Myöskään fysioterapiassa tavoitteena ei ole ainoastaan löytää yhtä ”oikeaa” liikettä kaikille, vaan harjoitteet ja ohjeet suunnitellaan oirekuvan mukaan.
Milloin iskiasoireiden vuoksi kannattaa hakeutua fysioterapiaan?
Fysioterapiaan kannattaa hakeutua erityisesti silloin, kun alaselkäkipu tai jalkaan säteilevä kipu pitkittyy, vaikeuttaa normaalia elämää tai palaa jatkuvasti.
Jos esimerkiksi huomaat välttäväsi istumista, kävelyä tai liikuntaa kivun vuoksi, tilannetta kannattaa selvittää. Samoin silloin, jos oire on jatkunut useita viikkoja ilman selvää helpotusta.
Fysioterapeutin vastaanotolla selvitetään, miten selkä ja alaraajat liikkuvat, miten kipu reagoi erilaisiin liikkeisiin ja liittyykö oireeseen esimerkiksi hermoston toimintaan viittaavia löydöksiä.
Tutkimisen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva tilanteesta.
Sen jälkeen voidaan suunnitella kuntoutus, johon voi kuulua esimerkiksi liikeharjoittelua, liikkuvuuden kehittämistä, lihasvoiman harjoittamista ja arjen kuormituksen tarkastelua.
Jos mietit yleisemmin, milloin fysioterapiaan kannattaa hakeutua, tutustu myös artikkeliimme Hieronta vai fysioterapia? Näin valitset oikean hoidon kipuun, lihasjumeihin ja palautumiseen.
Entä jos se ei ole iskias?
Suurin osa aikuisista kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa, ja suurin osa alaselkäkivuista on niin sanotusti hyvälaatuisia, eli taustalla ei ole vakavampia sairauksia tai leikkaushoitoa vaativia ongelmia.
Usein hyvälaatuisen kipuilun taustalta voi löytyä esimerkiksi huono työergonomia tai kehon virheasento, jolloin työoloihin ja työasentoihin on syytä kiinnittää huomiota.
Rasittavan työn lisäksi jatkuvasti lisääntyvä istumatyö ja liikkumattomuus ovat omiaan aiheuttamaan alaselän alueelle niin jumeja kuin kipujakin.
Myös iän tai esimerkiksi raskauden tuomat muutokset kehossa voivat olla syypäitä kipuilulle, jolloin on hyvä vahvistaa kehon lihasvoimaa ja ihanteellisia asentoja.
Tavallisiin alaselkäkipuihin ei useinkaan suositella vuodelepoa, vaan oma aktiivisuus, liikkuminen ja harjoittelu ovat tärkeitä asioita niin kipujen ennaltaehkäisyn kuin hoidonkin kannalta.
Fysioterapeuttisi tekee sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee sinulle sopivat harjoitteet, jotka edistävät kivutonta arkeasi.
Muita selkään liittyviä vaivoja
Selkäkipujen yhteydessä olet ehkä jo kuullut puhuttavan myös noidannuolesta, jolla tarkoitetaan selän pikkunivelen, välilevyn tai pehmytkudoksen venähdystä.
Noidannuoli aiheuttaa usein lyhytaikaisen, mutta äkillisen ja terävän kivun, joka iskee päälle esimerkiksi kumartumisen tai nostamisen seurauksena. Noidannuolen iskiessä kipukohdan ympärillä olevat lihakset menevät jumiin, jolloin selän suoristaminen saattaa tuntua haastavalta.
Selkävaivojen aiheuttajat voivat löytyä myös omista elämäntavoista, kuten liikkumattomuudesta, ylipainosta, tupakoinnista tai stressaavasta elämäntyylistä. Kehomme on yksi kokonaisuus, jossa kaikki on yhteydessä toisiinsa – kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta onkin hyvä katsoa myös kehon oireilua kokonaisvaltaisesti.
> Lue myös: Sykevälivaihtelu (HRV) kertoo kehosi stressitilasta
Selän hyvinvointiin vaikuttaa myös sekä kuormitus että kuormituksen puuttuminen. Alaselkämme joutuu usein kannattelemaan isoakin kuormaa päivän aikana, mutta kärsii mikäli esimerkiksi veri alueella ei kierrä kunnolla.
Nykypäivän istuva elämäntapa ja esimerkiksi sohvalla makoilu voivat haitata kehomme aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Esimerkiksi yksi huonoimmista asennoista on sohvalla makoilu, jossa selkä jää notkolle – ja koko lantionalueen aineenvaihdunta heikkenee.
Alaselän kipuilu voikin olla yhteydessä myös esimerkiksi heikkoihin lantionpohjan lihaksiin.
Kuinka Iskiasta ja alaselkäkipuja kannattaa hoitaa?
Alaselän kipu vaatii harvoin vuodelepoa, vaan tärkeämpää olisi lähteä liikkeelle. Esimerkiksi vuodelepo ei paranna myöskään välilevyn pullistumaa tai noidannuolta, vaikka kova kipu voikin alkuun vaatia lepoa ja sen jälkeen liikettä kivun sallimissa rajoissa.
Usein kuitenkin niin kävely, jooga, uinti kuin pyöräilykin voivat sopia hyväksi liikkeeksi myös alaselkäkivuista kärsivälle. Erityisen tärkeää on kuitenkin yksilöllinen hoitosuunnitelma, jotta kivun syyt saataisiin myös taltutettua. Mikäli kipuja aiheuttaa esimerkiksi huonot työasennot, on syytä aloittaa korjaustoimenpiteet työoloissa.
Erityisesti myös liikkuvuutta parantavat ja lihasvoimaa lisäävät liikkeet ovat hyviä niin ennaltaehkäisemään kuin hoitamaan kipuja ja jumitiloja. Erityisesti keskivartalon sekä jalkojen lihasten vahvistaminen on tärkeää, jotta ne toimivat ihanteellisesti myös alaselän tukena.
>> Lue myös: Hyvä lihaskunto ja liikkuvuus ennaltaehkäisevät kiputiloja
Myös kireät faskiat voivat olla huonon liikkuvuuden ja kehon kipujen taustalla. Faskiat vaikuttavatkin niin kehomme liikkuvuuteen, vetreään olotilaamme sekä ehkäisevät kiputiloja ja vammoja. Siksi kehon kiertoliikkeet, dynaaminen venyttely, kehonpainoharjoittelu tai muu kevyt liike rentouttaa kehoa ja lisää myös kehon aineenvaihduntaa lihasten lisäksi myös esimerkiksi nivelissä ja faskioissa. Usein kipu lieventyykin liikkeessä.
Niin työssä kuin vapaa-ajalla on hyvä huolehtia, ettei yhtäjaksoisia staattisia tai yksitoikkoisia liikkeitä tule, vaan pitää riittävästi taukoja, tehdä pientä jumppaa työpäivän aikana ja muuttaa asentoja päivän aikana. Lisäksi myös säännöllinen hieronta voi ennaltaehkäistä ja lieventää kiputiloja.
Yksilöllinen hoitosuunnitelma fysioterapeutilta
Erityisesti jos alaselän kipuilu on toistuvaa ja haittaa arkeasi tai heikentää työhyvinvointiasi, kannattaa teetättää yksilöllinen hoitosuunnitelma fysioterapeutin vastaanotolla.
Fysioterapeutin yksilöllinen ohjelma auttaa vahvistamaan esimerkiksi jalkalihasten voimaa, lantion ja selän liikkuvuutta sekä yleistä fyysistä kuntoa. Jokainen ohjelma suunnitellaan yksilöllisesti, ja siinä otetaan huomioon oma tilanteesi sekä toiveesi.
Kun haluat parantaa omaa lihaskuntoa ja liikkuvuuttasi, on hyvä vaihtoehto hakea Fysioterapian lisäksi tukea itselleen myös yksilöllisestä valmennuksesta. Personal Training on henkilökohtaista, suunnitelmallista ja yksilöllistä valmennusta, jossa tavoitteena on muun muassa terveellisemmät elämäntavat ja parempi jaksaminen arjessa.
Oman ohjaajan kanssa harjoittelu on turvallista ja innostavaa – ja juuri sinulle suunniteltua. Hyvä Olo Ilonan palvelut suunnitellaan aina oman tilanteesi ja toiveidesi mukaisesti juuri sinulle sopivaksi.
Fysioterapeutin vastaanotolle voit varata ajan ilman lääkärin lähetettä.
Lue lisää: fysioterapia
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Kipeä polvi, nilkka tai lonkka? Alaraaja-analyysi paljastaa oikean syyn ja hoidon